Riistakamerat.comin blogipalstalla luontovalokuvaaja ja vannoutunut metsäihminen Arvi Tyni kertoo riistakameraharrastuksestaan. Lue Arvin kokemuksia riistakameroilla kuvaamisesta – tällä kertaa pääsemme kurkistamaan merenrantametsän elämää Suomenlahden rannikolta.
Mäntyä kasvavassa kangasmetsässä on helppo liikkua. Peruskallio on lähellä maanpintaa ja ajoittain saan asetella jalkani varoen, jotta en loukkaisi itseäni kallioiden ja kivien halkeamiin. Metsässä risteilee polkuja eri suuntiin ja koetan päätellä ovatko ne ihmisten vai eläinten tekemiä. Pystyn havaitsemaan valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien ulostepapanoita, joten tiedän, että tässä metsässä näitä eläimiä liikkuu. Toki tiedän sen muutenkin, koska eri lähteiden perusteella alueella on todella vahva hirvieläinkanta. Repussani hyvät eväät ja neljä riistakameraa. Olen saanut luvan asentaa riistakamerat selvittääkseni mitä eläimiä metsässä kulkee ja asustaa.
Paikka on Suomenlahteen työntyvässä niemessä Uudellamaalla. Alueella on paljon peltoja, joilla voi havaita runsaasti eri hirvieläimiä ruokailemassa. Alueella on myös havaittu paljon ilveksiä, koska siellä missä on saaliseläimiä, on luonnollisesti myös petoeläimiä. Jos olisin halunnut paljon videoita riistakameroille, olisi minun kannattanut asentaa kamerat peltojen kulmiin. Tällä kertaa haluan kuitenkin videoita metsässä liikkuvista eläimistä, sillä niiden touhuja pääsee omin silmin seuraamaan harvemmin, kuin pellolla liikkuvia eläimiä.
Asennan riistakamerat mäntypuuvaltaiseen metsään, jossa peruskallio on lähellä maanpintaa. Kallioiden painanteissa kasvaa runsaasti mustikkaa.Laitan riistakamerat metsään kuvaamaan eläinten tekemiä polkuja, joilla havaitsen erityisen paljon ulostepapanoita. Pyrin valitsemaan paikat myös niin, että kameran etupuolelle ei jää tuulessa heiluvia oksia tai heiniä, jotka voivat aiheuttaa PIR-liiketunnistimen turhaa toimintaa. Ajatukseni on hakea kamerat pois vajaan kahden kuukauden kuluttua, enkä aio välissä vierailla kameroiden luona.
Asetan metsään neljä riistakameraa seuraavilla kokoonpanoilla:
Pari kuukautta kuluu kuin siivillä. Riistakamerat tekevät työtään ja luontoharrastajana voin keskittyä fiilistelemään, että mitä materiaalia metsästä syntyykään. Toki Reolink -kamerasta saan etänä muutaman videon hirvistä ja valkohäntäpeuroista. Videoita tulee kuitenkin yllättävän vähän, mutta Reolinkin paikka olikin kaikista huonoin. Laitoin sen liian lähelle jyrkähköä kalliota ja muutoinkin liian vaikeakulkuiseen paikkaan. Kun hain kamerat pois, tallentaviin Boly Guard kameroihin oli jokaiseen tullut yli sata videota. Suurimmassa osassa oli valkohäntäpeuroja. Tyhjiä “haamuvideoita” oli hyvin vähän.
Seuraavaksi onkin aika tutustua materiaaliin mitä metsästä syntyi. Olkaapa hyvä!
Koostin tähän videoon hirven vasan ja emän yhteiseloa. Muutamissa videoissa hirven vasa juoksentelee yksikseen, onkohan emä hukassa? Muutoin elo näyttäytyy hyvin rauhallisena, emä ruokailee ja tarkkailee ympäristöä. Tällaisella rauhallisella alueella hirvi voi viettää leppoisasti vaikka koko kesän, syöden ja lepäillen. Näin se ehtii hankkia hyvin vararavintorasvaa talvea varten. Hirven vasa juo emän maitoa syksyyn saakka, mutta näihin videoihin ei imetyshetkiä valitettavasti tallentunut.
Metsäkauriita sain taltioitua yllättävän vähän, mutta ihan kivoja videoita niistäkin syntyi. Videon alussa näkyy miten, kaurispukilla on vielä nahka sarvien peitteenä. Metsäkaurispukki merkitsee reviiriään hajurauhasista erittyvän hajun avulla, se hieroo otsarauhastaan pieniin puihin tai pensaisiin ja näin ilmoittaa muille pukeille, että alue on varattu. Tätä kelomista, jossa myös sarvien nahka irtoaa, näkyy videolla. Tämän lisäksi videolla näkyy, kun pukki kaivaa sorkillaan maahan kuoppaa, tästäkin jää hajumerkki muille pukeille.
Valkohäntäpeuroista tuli ylivoimaisesti eniten videoita. Niitä onkin määrällisesti eniten kyseisellä alueella, joten asia ei yllättänyt. Videon alussa näkyy vielä osittain talvikarvassa olevia eläimiä, mutta kesän edetessä turkit ovat “siistiytyneet”. Videolla näkyy pääasiassa rauhallisesti liikkuvia ja ruokailevia valkohäntäpeuroja, mutta jotain vilkkaampaakin toimintaa on taltioitunut.
Tämän videon alussa näkyy Reolink -kameralla taltioituna hetki, kun hirvisonni nukkuu. Päivän lämpimin hetki onkin järkevä käyttää lepäilyyn. Koostamissani videoissa näkyvä hirvien toiminta on melko passiivista paikallaanoloa. Mitäpä muuta sitä tekisi tähän aikaan vuodesta, kuin söisi ja nukkuisi?
Videon alussa on pieni pätkä siitä kun haen riistakamerat pois. Pystyt näin näkemään hieman, että millaisessa metsässä nämä videot syntyivät. Olihan metsässä muitakin eläimiä kuin hirviä, metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Olen koostanut niistä syntyneitä videonpätkiä tähän. Myös valkohäntäpeuran vastalause kuvaajalle taltioitui.
Asutko sinä alueella, jossa on paljon kauriita, peuroja ja hirviä? Virittelehän muutama riistakamera metsään taltioimaan eläinten touhuja. Ajattele jos saisit vaikka videon tai kuvia ihan pikkuisista kauriin vasoista tai petoeläimistä, jotka saalistavat hirvieläimiä. Minäkin sain neljällä riistakameralla vajaassa kahdessa kuukaudessa tosi runsaan “saaliin”. Mikäli kamerat olisivat olleet metsässä koko vuoden, niin mikähän olisi lopputulos?
- Arvi TyniArvin riistakameravideoita ja kuvia löydät myös Riistakamerat.comin YouTubesta sekä Facebookista ja Instagramista!